Sä tunnet kuinka sua ylös revitään sä kuulet ääniä,mutta et näe ketään Joku sulle huutaa,koetat silmäs avata keskeltä usvan joku sua tuijottaa Harmaassa huoneessa sä leijut katossa alhaalla näet itsesi vuoteella makaavan Nyt kiidät kuilun läpi kohti valoa kunnes heräät kipuun rintaan pakottavaan Maasta olet tullut,jälleen maaksi olet tuleman Ei löydy armo maasta,ei vedestä,ei tulesta Maasta olet tullut,jälleen maaksi olet tuleman Sut sidottu on letkuihin muovisiin olet kuin sätkynukke suuren mestarin Sä revit kahleet pois ja pääset vapauteen vain pitkä viiva kertoo matkan loppuneen